Näin lasket oman veroprosenttisi 2026 – koko laskentaketju yhdellä esimerkillä

Oman veroprosentin voi laskea itse yhdeksässä vaiheessa: vähennä bruttopalkasta tulonhankkimisvähennys ja matkakulut, sitten palkansaajamaksut ja perusvähennys, laske valtion vero asteikolla ja kunnallis-, kirkollis- ja sairaanhoitomaksu prosenteilla, vähennä työtulovähennys, lisää Yle-vero ja jaa verot bruttotulolla. Esimerkiksi 36 000 euron vuosipalkalla keskimääräisellä kunnallisverolla ja 1,40 %:n esimerkkikirkollisverolla verot ovat noin 4 634 euroa eli noin 12,9 %, ja kun mukaan lasketaan palkasta erikseen pidätettävät palkansaajamaksut, kokonaisosuus on noin 21,9 %. Verokortin prosentti on lähellä ensimmäistä lukua, koska työeläke-, työttömyysvakuutus- ja päivärahamaksu pidätetään palkasta erikseen.

Tämä opas on osion Laskuesimerkit ja tarkistuslistat yleisopas. Kaikki esimerkit ovat keksittyjä havainnollistuksia, eivätkä ne korvaa Verohallinnon veroprosenttilaskuria tai verotuspäätöstä.

Lähtötiedot

Laskentaketju vaihe vaiheelta

1. Tulonhankkimisvähennys. 36 000 − 750 = 35 250 € puhdasta ansiotuloa.

2. Palkansaajamaksut. Vuoden 2026 maksut ovat työeläkemaksu 7,30 %, työttömyysvakuutusmaksu 0,89 % ja päivärahamaksu 0,88 % (koska palkka ylittää 17 255 €). Yhteensä 9,07 % × 36 000 = 3 265,20 €. Ne vähennetään puhtaasta ansiotulosta: 35 250 − 3 265,20 = 31 984,80 €.

3. Perusvähennys. Tulo ylittää noin 27 959 euroa, joten perusvähennystä ei jää: 4 265 − 18 % × (31 984,80 − 4 265) olisi negatiivinen. Verotettava ansiotulo on 31 984,80 €.

4. Valtion vero asteikolla. Tulo on toisella portaalla: 2 780,80 + 19 % × (31 984,80 − 22 000) = 2 780,80 + 1 897,11 = 4 677,91 €.

5. Työtulovähennys. 18 % × 36 000 = 6 480 €, mutta enimmäismäärä on 3 430 €. Puhdas ansiotulo ylittää 35 000 euroa 250 eurolla, joten pienennys on 2 % × 250 = 5 €. Työtulovähennys 3 425 €. Valtion veroa jää 4 677,91 − 3 425 = 1 252,91 €.

6. Kunnallisvero. 7,57 % × 31 984,80 = 2 421,25 €.

7. Kirkollisvero ja sairaanhoitomaksu. 1,40 % × 31 984,80 = 447,79 € ja 1,10 % × 31 984,80 = 351,83 €.

8. Yle-vero. 2,5 % × (35 250 − 15 150) = 502,50 €, mutta enimmäismäärä on 160 €.

9. Yhteenveto.

Nettotuloksi jää noin 28 101 euroa vuodessa eli noin 2 342 euroa kuukaudessa, jos palkka jaetaan tasan kahdelletoista kuukaudelle. Lomarahat ja muut kertaerät muuttavat kuukausikohtaista lukua.

Mitä esimerkki opettaa

• Verokortin prosentti on keskiarvo. Yllä prosentti olisi noin 13, vaikka seuraavasta lisäeurosta menee veroihin ja maksuihin paljon enemmän.
• Rajaveroaste on tällä tulotasolla noin 37 %. Kun palkka nousee yhden euron, valtion portaan 19 %, kunnallisvero, kirkollisvero, sairaanhoitomaksu ja työtulovähennyksen 2 % pienennys sekä palkansaajamaksut kertyvät yhteen. Tämä on se prosentti, jolla tulosta tehtävän vähennyksen arvo kannattaa arvioida.
• Pieni muutos tuloissa ei muuta prosenttia paljon, mutta esimerkiksi uusi työsuhde tai pitkä sairausloma voi muuttaa sitä selvästi. Silloin kannattaa tilata uusi verokortti, ks. verokortti ja muutosverokortti.

Kokeile itse valtion tuloverolaskurilla ja kunnallisverolaskurilla. Laskelmat useammalla palkkatasolla ovat oppaassa nettopalkka 2026 laskuesimerkit.

Kun lisäät vähennyksiä tai pääomatuloja

Jos sinulla on matkakuluja tai muita tulosta tehtäviä vähennyksiä, vähennä ne vaiheessa 1. Jos sinulla on kotitalousvähennys tai alijäämähyvitys, vähennä ne vaiheen 9 veroista. Pääomatulot lasketaan omalla 30/34 prosentin asteikollaan erikseen. Näistä on omat laskuesimerkkinsä:

• kotitalousvähennyksen laskuesimerkit – remontti, siivous ja puolisoiden jako
• alijäämähyvitys – sijoitusasunnon korot ja PS-maksut ansiotulojen veroista
• osakesäästötilin verotus – noston tuotto-osuuden laskeminen
• PS-sopimuksen verohyöty – vähennys nyt, vero eläkkeellä
• osinkojen ja myyntivoittojen vero – 85 %:n sääntö ja hankintameno-olettama
• veroilmoituksen tarkistuslista – mitä tarkistaa ennen määräpäivää

Laskelman tyypilliset virheet

1. Asteikko bruttopalkasta. Asteikkoa sovelletaan verotettavaan tuloon, ei bruttopalkkaan.
2. Työtulovähennys tulosta. Työtulovähennys vähennetään verosta, ei tulosta.
3. Vanhan vuoden luvut. Esimerkiksi vuoden 2025 asteikolla ja ansiotulovähennyksellä tehty laskelma antaa vuodelle 2026 väärän tuloksen.
4. Palkansaajamaksujen unohtaminen. Ne pienentävät verotettavaa tuloa, mutta ne myös pidätetään palkasta, joten nettopalkka on pienempi kuin pelkkä verolaskelma antaa ymmärtää.

Usein kysyttyä

Miksi Verohallinnon laskuri antaa hieman eri luvun?

Verohallinto käyttää tarkkoja tietojasi, kuten kuntasi ja seurakuntasi prosenttia, alkuvuoden toteutuneita tuloja ja pidätyksiä. Lisäksi verokortin prosentti pyöristetään ja siinä voidaan huomioida alkuvuoden liian pieni tai suuri pidätys.

Sisältyvätkö työeläkemaksut veroprosenttiin?

Eivät. Työnantaja pidättää palkansaajan työeläkemaksun, työttömyysvakuutusmaksun ja päivärahamaksun palkasta erikseen. Ne ovat kuitenkin vähennyskelpoisia verotuksessa.

Voinko käyttää samaa laskentaa eläkkeelle?

Pääosin, mutta eläkkeestä ei makseta palkansaajamaksuja eikä saada työtulovähennystä, sairaanhoitomaksu on 1,49 % ja tilalla on eläketulovähennys. Eläkkeen verotuksessa kannattaa käyttää Verohallinnon laskuria.

Milloin oma laskelma ei riitä?

Jos sinulla on ulkomaisia tuloja, yritystuloa tai useita eri tulolajeja samana vuonna, käytä Verohallinnon veroprosenttilaskuria ja kysy tarvittaessa Verohallinnolta tai veroasiantuntijalta.

Lähteet

• Verohallinto – veroperusteet 2026, veroprosenttilaskuri ja verotettavan tulon laskeminen
• Eläketurvakeskus – työeläkemaksut
• Työllisyysrahasto – työttömyysvakuutusmaksut
• Suomen Kuntaliitto – kuntien tuloveroprosentit 2026