Laskuesimerkit ja tarkistuslistat

Osinkojen ja myyntivoittojen vero 2026: 85 %:n sääntö, hankintameno-olettama ja tappiot

Laskuesimerkit pörssiosinkojen verosta, osakkeiden ja rahastojen myyntivoitosta, hankintameno-olettamasta, 1 000 euron verovapaudesta ja luovutustappioiden vähentämisestä.

Päivitetty · 4 min lukuaika

Osinkojen ja myyntivoittojen vero 2026: 85 %:n sääntö, hankintameno-olettama ja tappiot

Suomalaisen pörssiyhtiön osingosta – ja yleensä myös EU- ja ETA-maissa listattujen yhtiöiden osingoista – 85 % on veronalaista pääomatuloa ja 15 % verovapaata, joten tehollinen vero on 25,5 % (30 000 euron pääomatulorajan ylittävältä osalta 28,9 %). Osakkeiden ja rahastojen myyntivoitto on myyntihinta miinus hankintameno ja kulut, tai vaihtoehtoisesti miinus hankintameno-olettama: 20 % myyntihinnasta, jos olet omistanut osakkeet alle 10 vuotta, ja 40 %, jos vähintään 10 vuotta. Jos myit vuoden aikana omaisuutta yhteensä enintään 1 000 eurolla, voitto on verovapaa. Luovutustappiot vähennetään ensin luovutusvoitoista ja sitten muista pääomatuloista, ja käyttämätön tappio siirtyy viidelle seuraavalle vuodelle.

Opas kuuluu yleisoppaaseen näin lasket oman veroprosenttisi. Kaikki henkilöt ja summat ovat keksittyjä esimerkkejä. Laske vero pääomatuloverolaskurilla.

Osingot arvo-osuustilillä

Esimerkki 1: osinkoja suomalaisista pörssiyhtiöistä 2 000 € vuodessa.

  • Veronalainen osuus 85 % × 2 000 = 1 700 €
  • Vero 30 % × 1 700 = 510 €
  • Käteen jää 1 490 €

Maksaja pidättää yleensä 25,5 %:n ennakonpidätyksen, joka vastaa lopullista veroa, kun pääomatulot jäävät alle 30 000 euron. Jos pääomatuloja on enemmän, erotus maksetaan jäännösverona.

Esimerkki 2: osinkoja 40 000 €, ei muita pääomatuloja.

  • Veronalainen osuus 34 000 €
  • Vero 30 % × 30 000 + 34 % × 4 000 = 9 000 + 1 360 = 10 360 €
  • Ennakonpidätys 25,5 % × 40 000 = 10 200 €, joten jäännösveroa tulee noin 160 € korkoineen.

Ulkomaiset osingot: ulkomainen yhtiö tai maa voi periä osingosta lähdeveron. Suomessa osinko verotetaan normaalisti, ja ulkomailla maksettu vero hyvitetään yleensä verosopimuksen sallimaan määrään asti. Ylimenevä lähdevero on haettava takaisin lähdevaltiosta. Tarkista tämä aina esitäytetystä veroilmoituksesta, koska ulkomaiset tiedot puuttuvat usein.

Listaamattomat yhtiöt: listaamattoman osakeyhtiön osingot verotetaan yhtiön nettovarallisuuteen sidotulla tavalla osin pääomatulona ja osin ansiotulona. Niihin tämä opas ja laskuri eivät sovellu.

Myyntivoitto ja hankintameno-olettama

Myyntivoitto lasketaan kahdella tavalla, ja saat valita edullisemman:

  1. Todellinen hankintameno: myyntihinta − ostohinta − osto- ja myyntikulut (välityspalkkiot)
  2. Hankintameno-olettama: myyntihinta − 20 % tai 40 % myyntihinnasta (kuluja ei silloin vähennetä erikseen)

Esimerkki 3 – pitkä omistus: osakkeet ostettu 12 vuotta sitten 3 000 eurolla, myydään 8 000 eurolla, kulut yhteensä 30 €.

  • Todellinen: 8 000 − 3 000 − 30 = 4 970 €
  • Olettama 40 %: 8 000 − 3 200 = 4 800 €
  • Olettama on edullisempi. Vero 30 % × 4 800 = 1 440 €

Esimerkki 4 – lyhyt omistus: ostettu 3 vuotta sitten 6 000 eurolla, myydään 7 000 eurolla.

  • Todellinen: 7 000 − 6 000 = 1 000 €
  • Olettama 20 %: 7 000 − 1 400 = 5 600 €
  • Todellinen hankintameno on selvästi edullisempi. Vero 30 % × 1 000 = 300 €

Nyrkkisääntö: olettama kannattaa, kun osake on noussut paljon. Raja menee siinä, missä todellinen hankintameno kuluineen on alle 20 % (tai 40 %) myyntihinnasta.

Mitkä osakkeet myytiin? Jos olet ostanut samaa osaketta useaan kertaan, verotuksessa katsotaan myydyksi ensin hankitut osakkeet (niin sanottu FIFO-periaate). Verohallinnon mukaan järjestys määräytyy arvo-osuustileittäin: jos sinulla on saman yhtiön osakkeita eri tileillä, voit myydä myös uudemmalta tililtä.

1 000 euron verovapaus

Jos kaikkien vuoden aikana myymiesi omaisuuserien myyntihinnat ovat yhteensä enintään 1 000 euroa, voitto on verovapaa. Rajaan lasketaan kaikki myynnit, ei vain osakkeet; verovapaat myynnit, kuten tavallinen kotitalousirtaimiston myynti, eivät kuitenkaan kuulu siihen. Vastaavasti tappioita ei voi vähentää, jos vuoden aikana myytyjen osakkeiden ostohinnat olivat yhteensä enintään 1 000 euroa.

Tappiot ja niiden käyttö

Esimerkki 5: samana vuonna myyntivoittoa 4 000 € ja myyntitappiota 1 500 €. Verotettava luovutusvoitto 2 500 €, vero 750 €.

Esimerkki 6: tappiota 3 000 €, ei voittoja eikä muita pääomatuloja. Tappio vahvistetaan ja vähennetään seuraavien viiden vuoden luovutusvoitoista ja muista pääomatuloista. Tappio ei koskaan siirry ansiotulojen puolelle: osakkeiden myyntitappiosta ei saa alijäämähyvitystä.

Tappion voi tietoisesti realisoida voitollisen vuoden lopulla, jotta voitot ja tappiot kuittaantuvat samana vuonna. Tämä on laillista, kunhan kauppa on todellinen.

Rahastot, ETF:t ja rahastojen vaihto

Rahasto-osuuksien lunastus ja myynti verotetaan kuten osakkeet. Myös rahastosta toiseen vaihtaminen on verotuksessa luovutus, josta syntyy myyntivoitto tai -tappio – vaikka rahat eivät käy tililläsi. Kasvurahasto ei maksa tuottoa vuosittain, joten vero lykkääntyy myyntiin asti. Tuotto-osuuksista ja ulkomaisten ETF:ien jakamista tuotoista verotetaan vuosittain.

Vertaa näitä sääntöjä osakesäästötiliin, jossa vaihtaminen tilin sisällä ei aiheuta veroa mutta hankintameno-olettamaa ja osinkojen 15 %:n verovapautta ei ole. Pääomatulojen yleiset säännöt ovat oppaassa pääomatulovero 2026.

Ennakonpidätys ja ennakkovero

Suomalaiset osingonmaksajat pidättävät ennakon, mutta myyntivoitoista ei pidätetä veroa. Suuren voiton jälkeen hae ennakkoveroa tai maksa lisäennakko, jotta vältyt jäännösveron korolta.

Osingot ja osakesäästötili verrattuna

Kun sama osinko maksetaan osakesäästötilille, siitä ei pidätetä veroa heti, mutta myöhemmin nostettaessa koko tuotto on veronalaista eikä 15 %:n verovapautta saa. Lyhyellä aikavälillä arvo-osuustili voi siksi olla osingoissa edullisempi.

Usein kysyttyä

Näkyvätkö osakemyynnit esitäytetyssä veroilmoituksessa?

Suomalaisten välittäjien kautta tehdyt myynnit yleensä näkyvät, mutta hankintahinta voi puuttua esimerkiksi, jos osakkeet on siirretty toisesta pankista tai saatu perintönä. Tarkista ja täydennä tiedot.

Mikä on perintönä saatujen osakkeiden hankintameno?

Hankintamenona käytetään perintöverotuksessa vahvistettua arvoa. Myös hankintameno-olettamaa voi käyttää. Omistusaika lasketaan yleensä perinnön saamisesta eli perittävän kuolinpäivästä, ei perittävän omasta ostopäivästä.

Verotetaanko osakkeiden lahjoitus?

Lahjan saaja maksaa lahjaveron, jos lahjan arvo ylittää verottoman rajan. Lahjan antajalle ei synny myyntivoittoa. Tarkista ajantasaiset rajat Verohallinnosta.

Milloin kannattaa kysyä asiantuntijalta?

Jos sinulla on paljon ulkomaisia osinkoja, optioita, työsuhdeosakkeita tai listaamattoman yhtiön osakkeita, laskelmat monimutkaistuvat. Tarkista ne Verohallinnon syventävistä ohjeista tai veroasiantuntijalta.

Lähteet

  • Verohallinto – osakkeiden myynti, osingot, hankintameno-olettama ja luovutustappiot
  • Finlex – tuloverolaki (1535/1992), luovutusvoitot ja osingot
  • Finanssivalvonta – sijoittajan kuluttajatieto

Aiheeseen liittyvät oppaat